Pitkästä aikaa innostuin ompelemaan. Miten se onkin niin vaivalloista kaivaa ompelukone esiin ja ryhtyä ompelemaan? Ärsyttää, kun ei ole tällä hetkellä kiinteää ompelupaikkaa(pöytää, jossa ompelukone saisi olla aina valmiina), vaan joudun levittäytymään ompelutarvikkeineni keittiönpöydän ääreen. Keskeytyksiä ompelupuuhiin tulee jatkuvasti ja joudun siirtämään koneen ruokailun ajaksi jne. Mutta kivaa puuhaa ompelu on, kun vauhtiin pääsee!
Tämän mekon ohje löytyi vuoden 2003 Ottobren numerosta 3. Ihan simppeli ohje, ahnehdin vaan turhaan (?) koossa ja tein 92-senttisen, joka on kuitenkin aika reilu tuommoiselle hoikahkolle 82-senttiselle tytölle (92cm vaatteita paljon jo käyttää). Enkä tietenkään malttanut (taaskaan) pahemmin mittailla etukäteen koon sopivuutta tms. No, kasvaahan tuo tyttö koko ajan ja kyllä tätä jo pystyy pitämään. Mekko-fani (pian 1v7kk) halusikin mekon H-E-T-I päällensä, kun sain viimeiset saumat ommeltua.. Joten kuvissa mekko on vielä silittämättä ja mekon alla olevat vaatteet kaikkea muuta kuin yhteensopivat mekon kanssa...
Kangas on puuvillapopliinia ja joustaa hieman.
2 kommenttia:
oi ku nätti mekko! :) Tuota on kiva kesähelteillä pitää! Mäki täällä jo odotan innolla pääseväni taas ompelemaan. Asetin vaan rajaksi sen, että ensin pitää olla ikkunat pestynä... Taitaa vielä pari päivää vierähtää. :S
Kiva mekko! Ja samoin nuo marjapipot ovat suloiset! Meidän neiti sai (silloin melkein kaksi vuotta sitten...) mansikkapipon ihan vastasyntyneen kokoa ja olipa syötävän suloinen. Se pipo pn hieman erilainen, tuo vihreä osa on vähän irti, hankala selittää... :)
Lähetä kommentti